AT’LANTA / ATLANTIS: JOITAKIN MITTAUKSIA

AT’LANTA / ATLANTIS: JOITAKIN MITTAUKSIA

Kuten olemme yrittäneet osoittaa teoksessa Maamme, Muistin herääminen, planeettamme pohjoisen pallonpuoliskon geomorfologia tarjoaa mielenkiintoisia yllätyksiä. Kun näitä tarkastellaan kenttätutkimuksissamme esiin nousseiden havaintojen valossa, avautuu kiinnostavia tulkinnallisia näkymiä, joita käsittelemme tässä artikkelissa.

Sisällysluettelo

Rantaviivaparadoksi
Fennoskandian kehäpituus
Skandinavia ja Fennoskandia
Maantieteellisiä laskelmia Platonista nykypäivään
Maantiede ja kielitiede vertailussa
Morfologis-tekstuaaliset yhtäläisyydet
Saari Mythologia Fennica

Rantaviivaparadoksi

Yksi geomorfologian suurimmista haasteista on saarten kehäpituuden laskeminen. Tässä kohdataan väistämättä niin kutsuttu rantaviivaparadoksi: mitä tarkempi mittausväline on, sitä suuremmaksi mitattava kehä kasvaa, koska pienimmätkin lahdet ja vuonot voidaan kartoittaa.

Esimerkiksi Grönlannin tapauksessa saaren kehä vastaa sen rantaviivan pituutta. Virallisten maantieteellisten tietojen mukaan luvut ovat seuraavat: CIA World Factbookin mukaan Grönlannin rantaviiva on noin 44 087 km, mutta mittaustarkkuudesta riippuen arvio voi pienentyä noin 39 330 kilometriin.

Näiden lukujen suuruutta havainnollistaa se, että Maan päiväntasaajan ympärysmitta on noin 40 075 km, eli pienempi kuin Grönlannin virallinen rantaviivan pituus. Tämä johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä:

tuhansista pitkistä ja kapeista vuonoista, jotka ulottuvat syvälle sisämaahan
lukemattomista pienistä rannikkosaarista ja luodoista, joiden rantaviiva usein lasketaan mukaan kokonaismittaan

Ominaisuus	Arvo
Pinta-ala	~2 166 086 km²
Pohjois–etelä pituus	~2 670 km
Suurin leveys (itä–länsi)	~1 050 km
Rantaviiva	~44 087 km

Fennoskandian kehäpituus

Fennoskandian kehäpituuden laskeminen on vielä monimutkaisempaa kuin Grönlannin, koska alueella on kymmeniä tuhansia saaria sekä Norjan voimakkaasti rikkonainen vuonorannikko.

Fennoskandia käsittää:

Skandinavian niemimaan
Suomen
Karjalan
Kuolan niemimaan

Rantaviivan kokonaispituutta arvioitaessa on huomioitava myös alueen eteläkaakossa kulkeva maallinen rajalinja, joka sulkee alueen.

Arviot ovat seuraavat:

Norja: noin 25 000 – 30 000 km (vuonot ja rannikkosaaret mukaan lukien, mutta ei Huippuvuoria)
Ruotsi: noin 11 600 km
Suomi: noin 31 000 – 46 000 km riippuen siitä lasketaanko Turun saariston ja Ahvenanmaan saaret mukaan
Kuolan niemimaa ja Karjala: noin 2 000 – 3 000 km

Näin saadaan kokonaisrannikon pituudeksi 70 000 – 90 000 km.

Koska Fennoskandia ei ole saari vaan niemimaa, kokonaiskehään lisätään myös maallinen rajalinja Itämeren (Suomenlahden) ja Vienanmeren välillä. Tämä linja kulkee jokien ja järvien, kuten Laatokan ja Äänisen, kautta ja on noin 800–900 km pitkä.

Näin Fennoskandian kokonaiskehäpituudeksi saadaan noin 80 000 km.

Skandinavia ja Fennoskandia

Nämä kaksi termiä sekoitetaan usein keskenään, mutta maantieteellisesti ne tarkoittavat eri asioita.

Skandinavia

Norja, Ruotsi ja Tanska
käsite on pääosin kulttuurinen ja poliittinen
kielet: skandinaaviset germaaniset kielet

Skandinavian niemimaa

tarkoittaa maantieteellisesti vain Norjaa ja Ruotsia

Fennoskandia

Norja, Ruotsi, Suomi ja Luoteis-Venäjä
muodostaa yhtenäisen geologisen kilpialueen
tarkin maantieteellinen käsite tälle “lähes saarelle”

Rannikkokehityksen vertailu

Alue	Rantaviivan pituus
Kanada	202 080 km
Fennoskandia	~80 000 km
Grönlanti	44 087 km
Australia	25 760 km

Vaikka Fennoskandia on pinta-alaltaan paljon pienempi kuin Kanada (noin 1,2 miljoonaa km² vs 9,98 miljoonaa km²), sen rantaviiva on suhteessa hyvin pitkä, mikä johtuu sen rikkonaisesta rannikkogeometriasta.

Maantieteellisiä laskelmia Platonista nykypäivään

Myös Platon esitti lukuisia maantieteellisiä tietoja Atlantiksesta dialogeissaan Timaios ja Kritias.

Hänen mukaansa Atlantis sijaitsi Herkuleen pylväiden tuolla puolen ja oli:

“suurempi kuin Libya ja Aasia yhdessä”.

Antiikin kreikkalaisille:

Libya tarkoitti koko Pohjois-Afrikkaa Egyptiä lukuun ottamatta
Aasia tarkoitti pääasiassa Vähää-Aasiaa ja Lähi-itää

Näin saadaan antiikin näkemyksen mukainen arvio:

Alue	Kehä
Libya (Pohjois-Afrikka)	~7 000 – 8 000 km
Aasia (Vähä-Aasia + Levantti)	~10 000 km
Yhteensä	~18 000 – 20 000 km

Modernilla tulkinnalla luvut ovat paljon suuremmat:

Alue	Rantaviiva
Afrikka	~30 500 km
Aasia	~62 800 km
Yhteensä	~93 300 km

Maantiede ja kielitiede vertailussa

Fennoskandian rannikon pituus (70 000 – 90 000 km) on yllättävän lähellä nykyisen tulkinnan mukaista Afrikan ja Aasian yhteenlaskettua rannikkoa (93 300 km).

Lisäksi antiikin kreikan oikoumene tarkoitti asuttua maailmaa.

Äänteellisesti voidaan huomata kiinnostavia yhtäläisyyksiä suomen kieleen:

oikea = oikea, totuudenmukainen
mene = liikkua, mennä

Näin yhdistelmä oikea-mene voidaan tulkita “oikeaa tietä kulkemiseksi”.

Vastaavasti kreikan eremos (autiomaa) muistuttaa suomen sanaa erämaa.

Morfologis-tekstuaaliset yhtäläisyydet

Platon kuvaa Atlantista seuraavasti:

Herkuleen pylväiden ulkopuolella
suuri tasanko keskellä saarta
sitä ympäröivät korkeat vuoret
suuri joki tai kanava
viittaus Otavan tähdistöön
runsaat mineraalivarat

Näitä voidaan verrata Fennoskandiaan:

Norjan vuoret ympäröivät laajoja tasankoja
Tornionjoki kulkee pohjoisen halki
alueella on merkittäviä kulta- ja platinaesiintymiä

Mineraalivarat

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimusten mukaan Suomen kallioperä sisältää merkittäviä määriä platinaryhmän metalleja.

Arvioidut esiintymät:

platina ~5 600 tonnia
palladium ~12 000 tonnia
kulta ~430 tonnia
nikkeli ~4 200 000 tonnia
kupari ~5 700 000 tonnia

Saari Mythologia Fennica

Vuonna 1789 pappi ja tutkija Christfried Ganander julkaisi teoksen Mythologia Fennica.

Hakusanassa Saari hän kirjoittaa muinaisesta kuninkaallisesta asuinpaikasta Mynämäellä, joka hänen mukaansa liittyi muinaisiin Suomen kuninkaisiin.

Monet suomalaiset paikannimet sisältävät sanan saari, esimerkiksi:

Hermansaari
Mustasaari
Pietarsaari
Odinsaari

Fennoskandia – termin alkuperä

Fenno → suomalaisten kansa
Skandia → mahdollisesti Skåne

Suomen murteissa sana sköne voi viitata kauneuteen tai merellä liikkumiseen.

Tämän tulkinnan mukaan Fennoskandian kansat olivat meren kansoja, joita roomalaiset kutsuivat nimillä:

Finni
Winni
Vinni

Käännös: automaattinen
Automaattisen kääntäjän vuoksi voi olla virheitä.

Kaikki tämän blogin sisältö (tekstit, kuvat ja grafiikka) on tekijänoikeuslain suojaamaa.
Kopiointi, julkaiseminen tai levittäminen ilman tekijän kirjallista lupaa on kielletty.