Luonnonsäteilyn vaarat

Maanalainen luonnonsäteily on vakava vaara, mutta silti edelleen vähän tunnettu. Maaperän luonnollinen radioaktiivisuus on aina ollut olemassa, mutta luonnollisesta säteilystä tulee todellinen vaara, kun sille altistuu pitkäaikaisesti.

Kuten vesipisara, joka tippuu samaan kohtaan, voi syövyttää kiven, myös maanalaisen luonnollisen säteilyn voima kehon samaan pisteeseen, voi se aiheuttaa vakavia komplikaatioita.

On olemassa kolmenlaista luonnonsäteilyä (tai ionisoiva):
1) alfasäteilyä, jolta voidaan suojautua paperiarkilla
2) beetasäteilyä, jolta voidaan suojautua paksulla puulla tai alumiinifoliolla
3) gammasäteily, jolla on hyvin korkea läpäisykyky, läpäisee monta kerrosta teräsbetonia

Tästä syystä, vaikka rakennuksille rakennetaan vankka teräsbetoni perusta, gammasäteily pääsee yläkerroksien asuntoihin asti ja saastuttaa joka päiväisen elämän.
Gammasäteily ympäristössä voi olla "levinnyttä" tai "keskittynyttä": Ilmaan levinnyt gammasäteily voidaan havaita yksinkertaisella geigermittarilla, tämän tyyppinen säteily voi tulla myös rakennusmateriaaleista. "Keskittynyt" polarisoitunut gammasäteily havaitaan voimakkaalla ydinteollisuuden spektrometrilaitteella, joka on varustettu erityisellä polarimetrillä. Laitteella voidaan mitata myös radioaktiivisia kertymiä ihmiskehosta.

Mitkä ovat tärkeimmät maanalaiset luonnon gammasäteilyt?
• radioaktiivinen säteilylaji torium (232Th)
• radioaktiivinen säteilylaji uraani (238U).
• Aktinium-228 (228Ac), lyijy-212 (212Pb) ja BISMUTH-212 (212Bi) osana toriumin hajoamissarjaa, jotka ilmenevät ”gamma:na”.
• Torio-234 (234Th), RADIO-226 (226Ra), Lyijy-214 (214Pb), BISMUTH-214 (214Bi), lyijy-210 (210Pb) ja Polonius-210 (210Po), vaihtelavat osana uraanin hajoamissarjaa jotka ilmenevät ”gamma:na”. Erityisesti Polonius-210 on erittäin aggressiivista ihmisen elimistölle, vaikka se on annosalueella erittäin pieniä (alle 5×10^-5, kuten on raportoinut professori Ivan Veronese Medical Physics)
• CESIO-133 (133Cs), Strontium-87 (87Sr) ja Potassium-40 (40K), tai radionuklidi luonnollinen yksittäinen "gamma" (joka ei kuulu radionucliti lajiin). Erityisesti Potassium-40 (40K) esiintyy elintarvikkeissa ja vedessä sekä maankuoressa.

Luonnon gammasäteily aiheuttaa radioaktiivisia kertymiä elimistöön
Ihmisen keho on "radioaktiivinen lähde" toiminta vastaa 8000 Becquerel (Bq), josta suuri osa tuotetaan Potassium -40 ja toinen merkittävä osa hiili-14 (14C), joka ei kuitenkaan ole radionuklidi gamma. Kehossa yhdistyvät alfa-, beeta- ja gamma säteily ja tämä merkitsee radioaktiivisuuden kertymistämme kehoomme.

Alfasäteily on laajalle levinnyttä ja esiintyy kaasuna (esim radon) sekä sitä on myös ilman pölyssä, mutta eivät aiheuta vaaraa terveydelle. Sen sijaan gammasäteilyä, jota on paljon vähemmän ympäristössä verrattuna alfa- ja beetasäteilyyn, se on vaarallista terveydelle, ja siltä tulisi suojautua ja puhdistautua sekä ennaltaehkäistä.

Radon on radioaktiivinen kaasu, joka on peräisin uraanista ja toriumista. Se esiintyy alfasäteilynä, mutta silti radonin alkuperäinen komponentti on ihmisen elimistölle hyvin vaarallista. Polonium, joka puolestaan on peräisin radioaktiivisesta lyijystä (Lyijy-214). Radioaktiivinen Lyijy on radionuklidi sekä betasäteily, että gammasäteily, puoliintumisaika on vain 26,8 minuuttia ja se on vaarallista elimistölle. Hajotessaan, se tuottaa Bismuth-214 (214Bi), jolla on puoliintumisaika hyvin alhainen (vain 17,9 minuuttia).

IARC (International Agency for Research Cancer) luokittelee kaikki nämä ionisoivat "ehdottomasti ihmiselle syöpääaiheuttaviksi" (ryhmä 1), riippumatta energian vapautuneesta määrästä ja levinneisyyden tehosta.

Ongelma ionisoivan säteilyn syöpää aiheuttavista vaikutuksista on edelleen vähän tunnettu, myös asiantuntijoiden keskuudessa, syynä monikansallisten lääkeyritysten taloudelliset edut sekä maailma joka pyörii heidän ympärillään. Asian vakavuuden ymmärtämiseksi, tässä muutamia otteita lähteistä:

Potassium-40 esiintyy määritellyssä suhteessa kehossa. Johtuen radioaktiivisuuden potassium-40 lähettää jatkuvasti gamma merkkejä, jotka voidaan havaita sopivilla laitteilla ". Määritelty Sveitsin "luonnolliset säteilyn lähteet ”.

”Tulokset tutkimuksesta (1990-2005) ionisoivan säteilyn vaikutuksesta ihmisiin. Näyttää siltä, että säteily on vaarallista pieninäkin annoksina, tähän astisilla arvioilla, mikä johtaa huolestuttavaan lausunto siitä, että: - Ei ole mitään "turvallista" säteilytasoa; jopa pieninäkin annoksina säteily voi altistaa DNA- vaurioille ".
Washington Post 29/06/2005

"Jokainen pieni säteilyannos aiheuttaa syöpä riskin ihmiselle koko hänen elämänsä aikana, tämä on ristiriidassa joidenkin tiedemiesten lausuntoihin, jotka sanovat, että pienet annokset ovat harmittomia ja jopa hyödyllisiä. Ei ole altistusarvoa, jolla on voitu osoittaa alhainen säteily harmittomaksi tai hyödylliseksi".
National Academy of Science (American Academy of Sciences on Yhdysvaltain hallituksen nimittämä yksityinen järjestö tieteen tiedottamisen.)

"Yleisesti levinnyttä ja virallista oppia tukee arvovaltainen kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (ICRP), joka inspiroi säteilysuoja lainsäädäntöä maailmanlaajuisesti."Raja-arvoa” ei ole olemassa: jopa yksittäinen tapahtuma (esimerkiksi fotoni tai hiukkanen, joka voi johtaa säikeiden repeämiseen, jotka muodostavat DNA: n heliksin) voi olla riittävä pahanlaatuiselle syövälle tai geneettiseen muutokseen perimässä ". Prof. G. Galli, Direttore Emerito dell’Istituto di Medicina Nucleare dell’Università Cattolica del Sacro Cuore di Roma

Miten mitata luonnon gammasäteilyä?
Luonnon gammasäteilyn mittaaminen edellyttää erityistä tieteellistä välineitä.Tärkein väline on ydinvoima spektrometri, joka varustettu sopivalla koettimella.Spektrometria käyttävät eräät ydinalan tutkimuslaitosten, kuten ENEA Frascatessa ja CERN Genevessä.
Spektrometria käytetään ydinvoiman ympäristötutkimuksissa.